Menu
Älysopimus eli smart contract on hyvin keskeinen termi kryptovaluuttojen kentällä. Aluksi monissa kryptoissa tätä ominaisuutta ei vielä ollut, mutta nykyään se pyritään liittämään lähes kaikkiin kryptovaluuttoihin. Älysopimuksen avulla eri toimijat voivat asettaa ehtoja siihen, milloin jokin tietty maksu tapahtuu. Se on huomattavasti monipuolisempi kuin verkkopankkien maksutoiminnot, joissa käyttäjät voivat lähinnä asettaa maksupäivän laskuihin.
Esimerkkinä voitaisiin ottaa tilanne, jossa kaksi osapuolta haluaa tehdä keskenään kauppaa, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Ehtoina voi olla vaikkapa öljyn hinta maailmanmarkkinoilla. Osapuolet voivat sopia tilanteesta, jossa öljyn hinnan ylittäessä jonkin tietyn raja-arvon, kauppa toteutuu automaattisesti. Eikä tässä vielä kaikki, sillä älysopimukseen voidaan liittää myös paljon muita ehtoja aina tilanteen mukaan.
Mitä hyötyä älysopimuksista sitten on? Niiden avulla kaupankäyntiä voidaan automatisoida erilaisten ehtojen avulla. Tämä säästää tietysti aikaa ja vaivaa, koska kaupan osapuolten ei tarvitse itse tarkkailla pörssiä ja ottaa yhteyttä, kun tilanne olisi sopiva kaupankäynnille. Sitä vastoin ihmiset voivat sopia ennalta erilaisista ehdoista, joilla määritellään kaupan yhteiset pelisäännöt.
Tietotekniikan keskeinen merkitys on se, että sen avulla pyritään helpottamaan ihmisten elämää. Juuri tähän samaan asiaan myös älysopimukset tähtäävät. Esimerkiksi sopimusneuvottelut ja liiketoimintaan perustuvat toiminnot pystytään älysopimusten avulla automatisoimaan hyvin pitkälle.
Kun osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen kaupan ehdoista, se voidaan kirjata älysopimukseen. Mikäli ehdot täyttyvät tämän jälkeen jossain vaiheessa, kauppa tehdään automaattisesti, eikä osapuolten tarvitse huolehtia siitä sen suuremmin.
Älysopimusten avulla liiketoimintaa voidaan optimoida huomattavasti tehokkaammaksi. Esimerkiksi sijoittamiseen liittyviä asioita voidaan automatisoida, jolloin sijoittajalta säästyy aikaa muihin asioihin. Lisäksi ne tulevat mahdollistamaan paljon sellaisia asioita tulevaisuudessa, joista ei tällä hetkellä välttämättä edes vielä tiedetä.
Älysopimusten yksi hyvä puoli on se, että vähentävät ylimääräisiä kuluja, joita usein liittyy yritysten välisiin sopimuksiin. Tällöin kaupankäynti on paljon jouhevampaa, koska yrittäjien ei tarvitse ottaa kuluja huomioon. Lisäksi se vähentää byrokratiaa, koska osapuolet voivat sopia asioista keskenään. Juuri näiden syiden takia monet yrittäjät varmasti odottavat älysopimusten laajaa tukea eri palveluihin.
Turvallisuus on tietysti asia, joka on tärkeää varsinkin silloin, kun rahaa siirretään verkon välityksellä. Älysopimusten avulla pyritään parantamaan myös kryptovaluuttojen turvallisuutta. Kun älysopimus on kerran lisätty lohkoketjuun, sitä ei voi ottaa sieltä pois. Näin jokaisen osapuolen tulee varmistaa se, että sopimus on varmasti sellainen, että sen ehdot ovat suotuisat.
Hyvää älysopimuksissa on myös se, ettei ne ole yhden toimijan hallussa, vaan lohkoketjussa sopimukset hajautetaan verkon eri osiin. Tämä vähentää esimerkiksi korruption riskiä ja lisää läpinäkyvyyttä huomattavasti. Kun tieto on julkista ja se ei ole yhden instituution käsissä, väärinkäytökset tulevat automaattisesti vähenemään.
Älysopimuksiin on liittynyt kuitenkin myös tietoturvariskejä. Koska koodi on julkista, mahdolliset tietoturva-aukot ovat kaikkien nähtävissä. Tällöin verkkorikollisilla on mahdollisuus päästä käyttämään mahdollisia aukkoja hyväkseen. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2016 tapahtunut hyökkäys DAO-verkkoon, josta hyökkääjät onnistuivat anastamaan ethereitä jopa 50 miljoonan dollarin edestä.
On hyvä huomata, ettei älysopimusten käyttö rajoitu vain kaupankäyntiin ja yrityselämään. Niiden avulla voidaan tehdä sopimuksia lähes mistä asiasta tahansa. Hyvä esimerkki voisi olla esimerkiksi omien henkilötietojen luovuttaminen eri palveluihin. Henkilö voisi itse määritellä ne ehdot älysopimukseen, joissa päätetään henkilötietojen antamisesta esimerkiksi julkisen sektorin tai yritysten käyttöön.
Älysopimukset tulevat todennäköisesti olemaan osa myös asuntojen ja muun irtaimiston kaupankäyntiä. Osapuolet voivat määritellä kaupan hinnan ja muut ehdot älysopimuksessa, jolloin kolmatta osapuolta ei tarvitse käyttää. Tämä alentaa asunnon ostamiseen ja myymiseen liittyviä sivukuluja, sillä kaupanvahvistajaa ei tällöin tarvita.
Videopelit voivat olla tulevaisuudessa hyvinkin yksi älysopimusten käyttökohde. Monissa peleissä voi vaihtaa tavaraa tai myydä siitä muille pelaajille. Älysopimukset mahdollistaisivat tavaroiden ja resurssien myynnin metaversessä oikean maailman tavoin. Onkin hyvin luultavaa, että älykkään sopimukset tulevat osaksi myös videopelejä.
Lohkoketjuteknologia on muutoinkin näkyvä osa monia nykyajan videopelejä. Uutena ilmiönä skeneen on tullut NFT-pelit, joissa pelaajat voivat tienata rahaa hankkimalla NFT-objekteja. Kun pelaaja saa pelissä uuden auton tai jonkin muun esineen, se voidaan yksilöidä lohkoketjuteknologian avulla. Tämän jälkeen objektin voi myydä muille pelaajille ja tienata rahaa sen avulla.
Koska kyseessä on metaversessä tapahtuva kaupankäynti, on hyvin luultavaa, että pelitalot pyrkivät lisäämään älysopimukset osaksi videopelejä. Näin pelaajat voisivat tehdä erilaisia sopimuksia ja määritellä yhteiset pelisäännöt kryptojen ja tavaroiden vaihtamiseen. Taitavat kaupantekijät voisivat samalla ansaita oikeaa rahaa pelaamalla videopelejä!
Kaikki kryptot eivät tue ainakaan vielä älykkäitä sopimuksia, sillä kyseessä on varsin uusi ominaisuus. Esimerkiksi yksi vanhimpia kryptoja eli bitcoin on sen verran vanha teknologia, ettei sen julkaisemisen ajankohtana vielä älysopimuksia ollut käytössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös bitcoiniin voisi lisätä älyyn perustuvia sopimuksia.
Keskeisin kryptovaluutta älysopimusten osalta on ethereum, jonka puitteissa ominaisuutta on tehty tunnetuksi. Muita tunnettuja kryptoja ovat muun muassa solana, polkadot sekä cardano, jotka tukevat älysopimuksia monipuolisesti.
Onkin kuitenkin hyvä huomata, että älysopimukset tulevat todennäköisesti olemaan osa lähes kaikkia kryptovaluuttoja. Kyseessä on kuitenkin ominaisuus, joka pystytään lisäämään kryptoihin jälkikäteen. Koska kryptovaluutat ovat periaatteessa ohjelmistoja, se mahdollistaa uusien ominaisuuksien lisäämisen aivan samaan tapaan kuin perinteisiin tietokoneohjelmistoihin.
Älysopimusten historia ulottuu yllättävän pitkälle, sillä ensimmäisen kerran konsepti esiteltiin jo vuonna 1994. Nick Szabo niminen amerikkalainen tietokoneinsinööri oli siis todellinen edelläkävijä, sillä kesti noin kaksikymmentä vuotta, ennen kuin idea otettiin käyttöön. Tämä johtui pääosin siitä syystä, että vasta bitcoinin myötä oli mahdollista käyttää virtuaalista valuuttaa, johon älysopimukset voitaisiin yhdistää.
Ensimmäinen kryptovaluutta, jossa älykkäät sopimukset otettiin oikeasti käyttöön, oli ethereum 2010-luvun kuluessa. Tämän jälkeen niiden suosio kasvoikin nopeasti ja nykyään ne ovat käytössä jo useissa kryptovaluutoissa.
Älysopimus on erittäin mielenkiintoinen ominaisuus, joka tulee varmasti olemaan osa tulevaisuuden kaupankäyntiä. Nykyään tekniikka mahdollistaa monipuolisten sopimusten ja ehtojen asettamisen siten, että kaupankäynti on sekä sujuvaa että turvallista. Julkisesti nähtävillä olevat sopimukset tuovat läpinäkyvyyttä, jolloin esimerkiksi väärinkäytökset tulevat vähenemään.
Teknologian etuna on myös, että byrokratiaa tarvitaan entistä vähemmän. Nykyään yrittäjät joutuvat maksamaan paljon sivukuluja erilaisista asioista, joten he ottavat varmasti älysopimukset mielellään käyttöönsä. Lisäksi kaupankäyntiä voidaan automatisoida koodin avulla, mikä taas säästää yrittäjiltä melkoisesti aikaa.
Tulevaisuudessa myös pankit ja valtiot tulevat ottamaan käyttöönsä omat kryptovaluuttansa. Tällöin teknologia on helpompi ottaa haltuun, sillä se tulee helpommin saavutettavaksi. Nykyään kryptovaluutat ovat vielä kohtalaisen pienen joukon käyttämä valuutta, mutta tilanne tulee varmasti muuttumaan vielä moneen kertaan. Toivottavasti tekniikasta tulisi sellaista, että se helpottaisi elämää mahdollisimman paljon.
